Eurooppalaisia johdinautojärjestelmiä
Euroopassa on tätä nykyä toiminnassa 152 johdinautojärjestelmää. Luvussa ei ole mukana Venäjän kaupunkeja. Johdinautopaikkakuntien ja järjestelmien koot vaihtelevat. Pienimmissä kaupungeissa asukkaita voi olla alle 20000, kun suurimmat ovat jopa miljoonakaupunkeja. Kaluston määrä on yksi mittari. Joillakin paikkakunnilla trolleybusseja voi olla jopa alle 10, mutta hyvin yleinen kaluston määrä on 60 - 100. Yli sadan trolleybussin järjestelmät on luokiteltava suuriksi. Johdinautojen esikuvamaassa Sveitsissä ei ole yhtäkään kaupunkia, jossa johdinautoja olisi yli sata.
Euroopan johdinautojärjestelmät on luontevaa jakaa itäisiin ja läntisiin. Useat Itä-Euroopan johdinautojärjestelmät on perustettu ideologisin perustein 1960 - 80 -luvuilla. Euroopan maista eniten johdinautopaikkakuntia on Ukrainassa (46). Ukrainan johdinautojärjestelmistä on vain yksi ehditty lakkauttaa. Lisäksi on todettava, että maan järjestelmistä vain pieni osa on perustettu ennen 1960-lukua. Muissa kuin entisissä sosialistisissa maissa ei ylletä yhtä suuriin lukuihin. Italiassa johdinautokaupunkeja on 15 ja Sveitsissä 13. Länsipuolella lakkautuksia on tehty aikanaan - jo 1950-60-luvuilla - hyvinkin kovalla kädellä.
1. Katsaus maittain
1.1. Sveitsi
Sveitsiä pidetään usein Keski-Euroopan johtavana johdinautomaana. Maantieteellisesti melko pienellä alueella on 12 johdinautojärjestelmää. Sveitsi vastaa pinta-alaltaan Suomen kaikista eteläisintä osaa. Sveitsin johdinautojärjestelmistä noin puolet edustaa keskikokoa muiden ollessa lähinnä pieniä. Suuria, yli sadan ajoneuvon järjestelmiä maassa ei ole lainkaan. Lähimmäksi sataa pääsevät Lausanne, Genève ja Zürich, joista kaikissa on myös raideliikennettä (raitiotie tai metro). Sveitsin tekee poikkeukselliseksi sekin, että maan johdinautohistorian kaikista järjestelmistä vain muutama on lakkautettu vuosien kuluessa. Useissa maissa lakkautusprosentti on moninkertainen.
Vuoden 2013 toisella puoliskolla Sveitsin johdinautojärjestelmät toimivat seuraavissa kaupungeissa: Zürich, Genève, Lausanne, Bern, Winterthur, St. Gallen, Luzern, Biel, La Chaux-de-Fonds, Neuchâtel, Fribourg, Vevey-Montreux ja Schaffhausen. La Chaux-de-Fondsin johdinautoliikenne päättyi pian vuoden 2013 jälkeen.
Vas. Genèvessä on käytössä Hessin toimittamia kaksoisniveljohdinautoja. Oik. Lausanne uusii johdinautokalustoaan suurin investoinnein. Kuvat J. Nordlund 2010.
1.2. Itävalta
Itävallan johdinautojärjestelmistä on edelleen käytössä Salzburgin ja Linzin järjestelmät. Salzburgin järjestelmää pidetään yhtenä maailman onnistuneimmasta trolleybussijärjestelmistä. Salzburgia kutsutaankin joskus johdinautopääkaupungiksi. Linjojen määrä on vuonna 2010 yhdeksän ja kalustoa on noin 80 ajoneuvoa, joista kaikki ovat niveliä. Salzburgin linjastoa on laajennettu oikeastaan sen koko historian ajan. Linjat muodostavat eräänlaisen runkobussilinjaston, jossa on samoja piirteitä kuin joissakin kehittyneissä raitiotie- tai runkobussijärjestelmissä. Salzburgilaisten kokemukset johdinautoista ovat erittäin positiiviset ja liikennemuotoon tullaan jatkossakin tekemään huomattavia investointeja.
Itävallan nykyisistä järjestelmistä pienempi toimii Linzissä. Linzin linjastoon kuuluu nykyään neljä linjaa, joita liikennöitiin viime vuosina Volvo 7000T -niveltrollikoilla. Ne korvattiin Van Hool Exqui.City -tuplanivelbusseilla vuoteen 2019 mennessä. Linzissä on myös raitiotie, mutta se ei ole päällekkäinen johdinautolinjaston kanssa. Itävallassa on ollut enimmillään 10 johdinautojärjestelmää. Innsbruckissa on ollut johdinautoliikennettä kahtena kautena, joista jälkimmäinen päättyi vuonna 2007.
Vas. Salzburgin johdinautojärjestelmää pidetään Keski-Euroopan onnistuneimpana. Oik. Linzissä liikennöi vuonna 2009 Volvoja. Kuvat J. Nordlund 2009.
1.3. Saksa
Saksan useista kymmenistä johdinautojärjestelmistä on selvinnyt 2010-luvulle saakka kolme eli Solingen, Eberswalde ja Esslingen. Näistä Solingen on suurin ja elinvoimaisin. Sinne hankittiin vuonna 2009 viidentoista kappaleen sarja Hess Swisstrolley 3 -niveljohdinautoja.
Solingenin linjastoa on laajennettu useaan otteeseen. Viimeisin pidennys toteutettiin marraskuussa 2009, jolloin linja 683 pidennettiin Burg Brückestä Burger Bahnhofille. Jatko-osuus on kuitenkin ilman ajojohtoja ja trollikat liikkuvat sillä osuudella apudieselin voimin. Burg Brücken vanhalla päätepysäkillä oli kääntöpöytä johdinautojen kääntämistä varten.
Eberswalden ja Esslingenin järjestelmät ovat Solingenia pienempiä. Linjoja on huomattavasti vähemmän, samoin kalustoa. Eberswalden Gräf & Stift -merkkiset niveljohdinautot tullaan korvaamaan Solariksilla lähiaikoina. Esslingenin toistaiseksi uusimmat johdinautot ovat Van Hooleja. Siellä on ollut käytössä myös Mercedes-Benz -duobusseja.
Vas. Solingenissa on käytössä mm. Van Hool -niveljohdinautoja. Oik. Solingenin Burg Brückessä oli pitkään käytössä trolleybussien kääntöpöytä. Kuvat J. Nordlund 2009.
1.4. Ranska
Ranskassa on ollut enimmillään kolmisenkymmentä johdinautojärjestelmää. Vuonna 2010 maassa ajettiin trolleybusseilla neljällä paikkakunnalla: Lyon, Limoges, Nancy ja St. Etienne.
Ranskan suurin johdinautojärjestelmä toimii Lyonissa. Kalustoa on kaikkiaan yli sata ajoneuvoa. Paikkakunnalla on myös raitiotie. Ranskan muut johdinautojärjestelmät ovat Lyonia huomattavasti pienempiä.
Ranskassa johdinautojen muotoiluun on viime aikoina panostettu voimakkaasti. Kuvissa Irisbusin Cristalis-kalustoa. Kuvat J. Nordlund 2011.
1.5. Italia
Italialla on laaja ja monivaiheinen johdinautohistoria. Trolleybusseja on ollut parhaimmillaan liki 60 paikkakunnalla. Maassa on toiminnassa edelleen 15 johdinautojärjestelmää - enemmän kuin missään muussa läntisen Euroopan maassa.
Italian suurimmat trolleybussijärjestelmät ovat Milanossa ja Napolissa. Kummallakin paikkakunnalla on myös raitiotie. Joissakin trolleybussijärjestelmissä liikennöintiä on vain yhdellä linjalla. Rooman järjestelmän kuuluisuutta lisää omalta osaltaan se, että linjan reitillä oli jonkin aikaa ajojohdoton osuus, joka ajettiin akkuvirralla. Akut kuitenkin vanhenivat odotettua nopeammin, ja sittemmin tehtiin päätös varustaa koko linja ajolangoilla.
Italian uusin johdinautojärjestelmä otettiin käyttöön 12.1.2012 Leccessä.
1.6. Kreikka
Kreikan ainoa johdinautojärjestelmä on Ateenassa. Ateenan järjestelmän koko on huomattava, liikkuvaa kalustoa on peräti yli 350 ajoneuvoa. Yhtä suuria järjestelmiä ei perinteisellä Euroopan markkinatalousmaiden alueella juurikaan ole.
1.7. Tsekin tasavalta
Sosialismin romahtamisen myötä Tsekkoslovakia jakautui lopullisesti kahdeksi valtioksi Tsekin tasavallaksi ja Slovakiaksi. Tsekin puolelle jäi 13 sellaista kaupunkia, joissa on johdinautojärjestelmä. Nuorin järjestelmä (Chomutov) on perustettu itse asiassa nykyisten valtakunnanrajojen voimaanastumisen jälkeen (vuonna 1995). Osassa tsekkiläisistä johdinautokaupungeista on lisäksi raitiotie (Brno, Ostrava ja Plzen).
Tsekin tasavallan johdinautokaupungit vuoden 2011 lopulla ovat: Brno, Plzen, Ostrava, Ústí nad Labem, Zlin, Ceské Budejovice, Pardubice, Teplice, Hradec Králové, Opava, Jihlava, Chomutov ja Mariánské Lázne. Tsekin suurimmasta kaupungista, pääkaupunki Prahasta johdinautot poistuivat jo vuonna 1972.
Tsekin tasavallassa johdinautokalusto perustuu poikkeuksellisen voimakkaasti Skoda-johdinautoihin. Vielä nykyäänkin kuuluisat mallit 14Tr ja 15Tr hallitsevat katukuvaa käytännössä kaikissa johdinautokaupungeissa. Uudempia matalalattiamalleja on hankittu toistaiseksi vähemmän, mutta niiden osuus kasvaa tasaisesti.
Tsekin tasavallassa Skodat ovat edelleen yleisin johdinautomerkki (kuvassa matalalattianivel 22Tr). Solariksista osa on 15-metrisiä teliversioita. Kuvat J. Nordlund 2012.
1.8. Slovakia
Slovakiassa on yhteensä viisi johdinautojärjestelmää. Niistä suurin on Bratislava. Bratislavassa on myös raitioliikennettä, kuten Kosicessakin.
Slovakian johdinautokaupungit syksyllä 2010 ovat Bratislava, Kosice, Zilina, Banska Bystrica ja Presov. Järjestelmistä kolme on perustettu vuonna 1989 tai sen jälkeen.
Myös Slovakiassa Skoda-johdinautot ovat yleisin ja oikeastaan ainoa johdinautomerkki.
1.9. Bulgaria
Bulgarian johdinautohistoria on poikkeava verrattuna useaan muuhun Euroopan maahan. Maan kaikkien aikojen 16 johdinautojärjestelmästä 15 on edelleen toiminnassa. Lisäksi on huomattava, että näistä 15:stä peräti 13 on nk. uusia järjestelmiä eli ne on perustettu vasta 1985 - 1993. Noita vanhempia ovat vain Sofian vuonna 1941 ja Plovdivin vuonna 1955 perustetut järjestelmät.
Bulgarialaiskaupunkien johdinautokalusto ei ole Euroopan tasokkaimmasta päästä. Moniin kaupunkeihin on hankittu käytettyä kalustoa muualta. Yleiset johdinautomerkit ovat Ziu ja Skoda. Sofiassa on ollut runsaasti Ikarus-merkkistä kalustoa.
1.10. Viro
Baltian maiden pääkaupungeista viimeisenä Tallinna sai oman johdinautojärjestelmänsä heinäkuussa 1965. Tallinnan johdinautoverkosto on sittemmin kasvanut 2010-luvun alun mittoihin tarjoten yhteydet sekä liikekeskustasta että Baltian asemalta (Balti jaam) kahteen huomattavaan lähiöön Mustamäeen ja Õismäeen. Lisäksi johdinautolla on voinut matkustaa Koplista Mustamäen keskukseen. Aivan viime vuosina (2012 - 2017) järjestelmää on kuitenkin supistettu.
Tallinnan johdinautokaluston määrä on hieman alle 50 ajoneuvoa. Tällä vuosituhannella niveltrollikoiden osuus on ollut suhteellisesti kasvava. 2000-luvulla hankittu kalusto on kokonaan Solaris-merkkistä jakaantuen kaksiakselisiin Trollino 12 -vaunuihin ja nivelrakenteisiin Trollino 18 -johdinbusseihin. Vuonna 1999 Tallinnaan hankittiin viiden johdinauton sarja Ikarukselta, mutta ne poistettiin liikenteestä 2016. Kalustoinvestoinnit ovat olleet mittavia myös maan itsenäisyyden alkuaikoina, joten liikennemuodon tulevaisuus näytti hyvinkin lupaavalta. Vuoden 2011 jälkeen osa johdinautolinjoista on muutettu dieselbussein hoidettaviksi linjoiksi. Vuoden 2016 alun johdinautosupistus on jo huomattava Väike Õismäen jäätyä kokonaan ilman trollikkaliikennettä. Tallinnassa on esitetty suunnitelma, että johdinautot korvataan akkubusseilla viimeistään 2030-luvulla. Syksyllä 2021 Tallinna sai kuitenkin koekäyttöön kaksinivelisen ajoakulla varustetun Solaris-johdinauton. Tallinnassa on alkanut esiintyä tiettyä mielenkiintoa johdinautoihin perustuvan BRT-järjestelmän suhteen. Kunnianhimoisimmissa visioissa johdinautoverkosto laajenisi ensimmäistä kertaa itään palvellen Lasnamäen suurlähiötä.
Tallinnassa on myös raitiotie. Johdinautoverkosto ja raitiotie eivät ole päällekkäisiä, vaan palvelevat selkeästi eri alueita. Raitiotie kohtaa johdinautolinjaston tai sen osia keskustan lähellä Vabaduse väljakilla. Kumpikin sähköinen liikennemuoto hoitaa yhdessä dieselbussien kanssa Tallinnan metropolin julkista liikennettä; rautateiden lähiliikenteen rooli on varsin vähäinen.
Vas. Solaris-johdinautot ovat yleistyneet merkittävästi Tallinnassa viime aikoina. Oik. Skoda-johdinautoja liikkui Tallinnassa 2015 loppuun saakka. Kuvat J. Nordlund 2010.
1.11. Latvia
Latvian ainoa johdinautojärjestelmä toimii pääkaupunki Riiassa. Riian johdinautojärjestelmä on kooltaan Baltian maiden suurin. Se on myös näiden maiden vanhin trolleybussijärjestelmä. Johdinautoliikenne Riiassa käynnistyi vuonna 1947. Paikkakunnalla on myös raitioliikennettä.
Riian johdinautokaluston määrä on suuri, yli 300 ajoneuvoa. Skoda 14Tr -johdinautoja on pitkään ollut yli 200 kpl, mutta aivan viime vuosina niiden määrä on pudonnut huomattavasti. Vuodesta 2007 alkaen kalustoon on saatu 150 ajoneuvon vahvistus Skoda 24Tr / Irisbus -duobusseista. Riiassa on myös Solaris-niveljohdinautoja (tyyppi Trollino 18, ajoneuvoja yhteensä 52 kpl). Linjojakin on 20, joista tosin kaikki eivät ole kokopäiväisiä.
Vas. Riian yleisin johdinautomalli on kaksiakselinen Skoda 24Tr Irisbus Citelis. Oik. Belkommunmash-niveljohdinauto Riiassa. Kuvat J. Nordlund 2011.
1.12. Liettua
Liettuassa on pääkaupunki Vilnan lisäksi johdinautoja toisellakin paikkakunnalla, nimittäin Kaunasissa. Molemmat järjestelmät ovat kooltaan huomattavia. Näistä kahdesta Vilnan järjestelmä on selvästi suurempi kaluston määrän ollessa lähes 300 ajoneuvoa. Kaunasin johdinautojärjestelmään kuuluu noin 140 ajoneuvoa. Vilnan johdinautoliikenne alkoi vuonna 1956, Kaunasin puolestaan 1965. Kummassakaan kaupungissa ei ole raitiotietä.
Vilnan johdinautokalusto perustuu vahvasti Skoda 14Tr:iin. Niitä onkin todella suuri määrä paikkakunnalla. Skodien ikähaarukka on laaja ja osa trollikoista on hankittu käytettynä pääasiassa Tshekistä ja Slovakiasta. Kalustoon kuuluu lisäksi 45 Solaris Trollino 15 -telitrollikkaa. Vanhoilla Skoda 9Tr -johdinautoilla liikennöitiin useana vuonna vielä tälläkin vuosituhannella. Kaluston määrätietoinen uusiminen on kuitenkin käynnistymässä ja todennäköinen ratkaisu on valmistaa itse MAZ-Eton T302 -tyypin kaksiakselisia johdinautoja. Tämä hankintatapa tuonee jopa 30 - 50 %:n säästöt verrattuna perinteisempiin tapoihin ostaa kalustoa.
Kaunasinkin kalustossa Skoda 14Tr:illä on keskeinen rooli. Jotkut niistä on hankittu käytettynä muualta, lähinnä Tallinnasta. Kaunasissakin on ollut Skoda 9Tr:iä vielä 2000-luvulla, jopa vuoteen 2007 saakka. Kaunasin johdinautokaluston uusin ryhmä perustuu Solaris Trollino 12 -matalalattiatrollikoihin, joita paikkakunnalla on 42 kappaletta. Solarikset on hankittu vuosina 2006 - 2007.
Vas. Vilnan liikennelaitos on itse koonnut MAZ-Eton T302 Amber-johdinautoja, kuvan trollikka vuodelta 2012. Oik. Kaunasilainen Skoda 14Tr perinteisissä väreissä. Kuvat J. Nordlund 2012.
1.13. Puola
Ottaen huomioon, että Puola on keskeinen entinen Varsovan liiton maa, siellä on johdinautoliikenne vähentynyt huomattavan varhaisessa vaiheessa, varsinkin 1970-luvulla. Maassa on ollut trolleybussiliikennettä eri aikoina kaikkiaan 11 paikkakunnalla, mutta syksyllä 2010 johdinautojärjestelmiä on toiminnassa enää kolme (Gdynia, Lublin ja Tychy). Vuosina 1970 - 73 Puolassa tapahtui johdinautoliikenteen lakkautus neljässä kaupungissa, joista yksi oli Varsova. Varsovassa kuitenkin aloitettiin johdinautoilla liikennöinti uudelleen vuonna 1983, mutta sekin liikenne sai loppunsa vuonna 1995. Varsovan johdinautoliikenteen toisen vaiheen tavoin Slupskinkin johdinautokausi jäi varsin lyhyeksi, 1985 - 1999.
Puolan toiminnassa olevista järjestelmistä suurin on Gdynia. Kalustoa on noin 80 ajoneuvoa, niistä huomattava osa Jelczejä. Gdynian trolleybussikalustoon kuuluu myös Solariksia ja Mercedes-Benzejä. Viimeksi mainitut on hankittu käytettynä muilta paikkakunnilta. Jelczit ovat hallitsevia johdinautoja myös muissa puolalaiskaupungeissa.
1.14. Alankomaat
Hollannin ainoa johdinautojärjestelmä toimii Arnhemissä. Johdinautoliikenne paikkakunnalla alkoi vuonna 1949. Aikanaan trolleybussiliikennettä on ollut myös Rotterdamissa, Nijmegenissä ja Groningenissa.
Arnhemin johdinautoliikenne on vuosikymmenten kuluessa vuoroin laajentunut ja supistunut. Myös liikennettä hoitavan operaattorin nimi on vaihdellut. Syksyllä 2010 kalustoa oli tasan 40 niveltrollikkaa, joista puolet on Berkhof-merkkisiä. Uusimmat johdinautot ovat Hess Swisstrolley 3:sia, jotka toimitettiin vuoden 2009 jälkipuoliskolla.
Kesällä 2010 Arnhemin johdinautolinjoja olivat 1, 2 (työn alla), 3, 5 ja 7.
Vas. Arnhemissa on käytössä yhdeksän Hess-niveljohdinautoa vuodelta 2009. Oik: Nykyään johdinautojen infra osataan naamioida esimerkiksi tilataiteeksi, kuvassa "sateenvarjo". Kuvat Juhana Nordlund 2010.
1.15. Iso-Britannia
Ison Britannian johdinautojärjestelmien historia poikkeaa jossain määrin mannereurooppalaisista. Brittein saarille johdinautoja tuli keskimäärin huomattavan aikaisin, ihan yleisesti jo 1910 - 30 -luvuilla. Manner-Euroopassa johdinautoja hankittiin varsinkin 1940-luvulla.
Isossa Britannianniassakin johdinautot joutuivat väistymään dieselbussien ja yksityisautojen tieltä lähinnä 1960-luvulla, viimeistään 1970-luvun alussa. Joitakin lakkautuksia oli tapahtunut jo 1950-luvun jälkipuoliskolla. Brittein johdinautohistorian "ensimmäisellä kaudella" liikennemuoto oli edustettuna 38 paikkakunnalla.
Johdinautojen uusi tuleminen myös Isoon Britanniaan näyttää todennäköiseltä. Leeds näyttäisi olevan seuraava johdinautokaupunki Brittein saarilla. Järjestelmän käyttöönottoajankohdaksi on kaavailtu vuotta 2016.
2. Muuta Euroopan johdinautoista
Joissakin maissa johdinautot kulkevat ilman rekisterikilpiä. Sellaisia maita ovat mm. Sveitsi, Tsekin tasavalta, Slovakia, Viro ja Latvia. Liettuassa johdinautot olivat ilman rekisteritunnuksia vuoteen 2006 saakka. Rekisteritunnuksettomat johdinautot tulee kyetä tunnistamaan järjestysnumeron perusteella.
Pääsivulle